Autokatos, ulkoseinien pinnoitus

Ykit viimein seinään. Ollu vähän kosteeta ja arki-iltaisin ei ehdi ennen pimeetä. Vihdoin tämä viikonloppu oli kuiva ja kuivaa säätä luvataan jatkossakin. Voitiin siis huoletta vetää rouhepinnoitteet autokatoksen ulkoseiniin. Vähän potki taas projekti ensin vastaan kun todettiin heti alkuun, että ainetta on liian vähän ja sitten jouduttiin juosta useammassa kaupassa ennen kuin C-pohjaa löytyi. Yhtä kaikki ehdittiin sunnuntain nimiin pinnoittaa kaikki seinät. Hyvä tuli. Jopa parempi kuin uskottiin. Kun pohjat on kunnossa, saa Ykillä kyllä todella helposti, todella näyttävää pintaa. Jekku on vain levittää ainetta tarpeeksi vähän, jotta hiertäminen onnistuu eikä maali lähde liimamaisena massana muovihiertimen mukaan.

Eilen ruuvailtiin loput terassilaudatkin kiinni. Terdestä puuttuu enää portaat. Niin ja sähköistys. Sähkövetoja varten yksi lauta jätettiin kiinnittämättä. Tuodaan terassille pari pistorasiaa kaiken varalta. Toivon mukaan sähköistyksessä päästään liikkeelle lähiaikoina. Riippuu tietysti sähkömiesten aikatauluista. Seinän valo on tilattu ja katoksen kattovalot ja pihavalot kyselty Amiedun kautta.

Julkisivu (melkein) valmis

Aika näperrys oli tässäkin hommassa. Päiviä kului ulkolaudoituksen tekemiseen yksi jos toinenkin, mutta nyt on julkisivut käytännössä valmiit! Ainoastaan pohjoisen sivun ikkunoiden välinen pieni laudoitus puuttuu. Siihen kun ei tarvita henkilönostimia tai isoja telineitä, niin se tehdään myöhemmin. Seuraavaksi asennetaan vielä yhden nurkan syöksytorvi takaisin paikoilleen, samoin tikkaat katolle ja pelastautumistikkaat makkareiden seinille. Sitten taas sisätöiden kimppuun!

Toki ulkotöitäkin on vielä reservissä. Esim. parvekkeen kaiteet pitäisi lopullisesti päättää ja tilata, samoin parvekkeen ritilöintilaudoitus. Näitäkään ei jätetä hamaan tulevaisuuteen, vaan haaveena olisi saada parveke hyötykäyttöön muuttoon mennessä. Piha kun on yhtä perunapeltoa vielä pitkään eikä terasseista voi haaveilla ennen ensi kesää, olisi kiva saada edes joku ulkotila siistiksi ja lopulliseen muotoonsa.

Lisää vinovuorilautaa

Pidettiin maanantaina ansaittu vapaapäivä ja tänään taas puurrettiin ja aherrettiin. Iskettiin loput ulkolaudoituskoolaukset paikoilleen ja aloitettiin isoin panelointiurakka eli sisäänkäynnin viereisen kulman laudoitus.

Hidasta on saada siististi vinovuorilaudat jiiriin, mutta jälleen kerran on vaivan arvoista. Tosin jälkikäteen arvioiden olisi jo koolauslaudoituksia ollut hyvä laputtaa linjarilla mahdollisimman suoraan niin vaaka- kuin pystysuunnassakin, jottei nurkassa olisi niin paljon heittoja. Ohuempi harkko kun oli vähän hankala saada alun perin muurattua tismalleen suoraan ja tiivistysrappauskerroksen suoruudestakaan ei ole takeita. Eli koolaukset ei mene ihan millilleen linjassaan ja jokainen pienikin heitto näkyy jiirinurkassa. Mutta pientä käsityötä se vain vaatii.

Aika helkkarin rankka päivä

Puurrettiin aamusta iltamyöhään julkisivulaudoitusten kimpussa. Huomenna lähtee rappareitten telineet ja henkilönostimet seuraavalle työmaalle, joten oli vika päivä hyödyntää niitä ulkolaudoitusten ja räystäiden teossa. Saatiinkin kaikki suunnitellut työt kondikseen, vaan päivä venyi ja alkoi tulla hyde. Lopulta kuitenkin väsyneinä, mutta onnellisina kotiin ansaitulle caipironille!

Suurin osa päivästä kului koillisnurkan laudoituksen parissa. Jiirin tekeminen siististi vinovuorilautoihin ei mennyt ihan tyylillä suit sait sukkelaan. Varsinkin kun laudat olivat tietenkin vähän kuperia, koveria ja kippuroita. Lopputuloksessa ei kuitenkaan ole moitteen sijaa.

Julkisivuilla

Rapparit ovat jatkaneet tällä viikolla töitä itä- ja pohjoisseinillä. Tänään on vedetty toinen värikerros vikalle puuttuvalle pätkälle. Talo alkaa siis näyttää pikku hiljaa talolta! Ihan siis oikeesti! Ensi viikon alkupäivinä duunaavat vielä sokkelit kuntoon ja siivoavat jälkensä (so. asentavat rännit takaisin paikoilleen, purkavat suojaukset ja vievät nosturit mennessään).

Samaan aikaan muilla seinillä ollaan omalla porukalla hyödynnetty telineitä ja henkilönostimia. Isä oli apuna muutaman päivän ja lyötiin ulkolaudoitusten koolauksia paikoilleen ja tehtiin itäpäädyn räystäät valmiiksi. Eilen saatiin jopa ensimmäiset laudoitukset malliksi eteläseinän portaikon ikkunoiden väliin.

Laudoitusten/panelointien kanssa arvottiin tapamme mukaan viimeiseen asti. Ja päädyttiin lopulta perinteikkääseen vinovuorilautaan. Eka pätkä oli helppo nakki, mutta huomenna pitäisi testata koillisnurkan laudoituksen jiiritystä.

Seinällä kiikkumista

Vaikka sisätiloissa olisi paljon ja kiireistä tehtävää, vietettiin päivä ulkoseinillä, kun hyödynnettiin tontilla seisovaa henkilönostinta. Eteläseinän räystäiden peitelaudat saatiin paikoilleen. Ennen kuin nostin joutuu muualle, yritetään ehtiä vielä länsipäädyn kimppuun. Pohjoisseinä tehdään rappareiden kanssa yhteistyössä isolla nostimella, jahka seinä on finaalissa. Itäpäädyssä onkin telineet, kun nostinta ei olisi saanut kapeaan paikkaan kieputettua.

Siistitään avoräystäiden ja seinän nurkkaus asentamalla kattotuolien väliin ensin mitallistetusta neloslankusta pätkät. Linjan viimeistelee kakkoskakkonen, josta viistetty kulma pois, ettei lankkutavara näytä liian massiiviselta. Kivalta näyttää. Ja siinä mielessä kiitollista hommaa, että ei ole ihan millipeliä kun sen verran korkealla räystäät.

Julkisivurappausta loman aikana

Mukava olla poissa kolme viikkoa ja palata työmaalle kun talo näyttää aivan erilaiselta kuin lähtiessä! Julkisivurappaus oli matkamme aikana päässyt hyvään vauhtiin. Kaksi seinää on jo lopullisella pinnalla ja yhdellä seinälläkin pohjat valmiina. Tien puolelle siirtyvät maanantaina, kun saavat isomman henkilönostimen paikalle.

Jälkikin näyttää oikein hyvältä! Ja ainakin tässä vaiheessa ollaan tyytyväisiä siihen, että valittiin ruisku- eikä hiertopinta. Mutta jos jotain hyvää, niin aina jotain säätöäkin, kun ei ole itse vieressä vahtimassa. Peltimies oli unohtanut parista ikkunasta pellit alkuperäisestä toimituksestaan. Pellit on pääosin siis asennettu itse, ja yläkerran pellit piti rappareiden asentaa nostimilta käsin. Puuttuvia peltejä on työmaalla rapparit ja timpuri kärkkyneet nyt kaksi viikkoa, mutta taitaa olla sepälle jäänyt juhannusputki päälle. Joudutaan asentamaan pari peltiä siis jälkikäteen vähän eri tavoin kuin oli tarkoitus.

Rappauksen yhteydessä pitää saman tien saada vikat laudat räystäille paikoilleen. Henkilönostimella on aika paljon helpompi tehdä puuttuvat palaset kuin keikkua 8 metrisillä tikkailla. Haettiinkin peitelaudat/-lankut eilen ja ajettiin ne sirkkelillä valmiisiin leveyksiin ja viistouksiin tänään ja valtattiinkin kahteen kertaan. Huomenna pätkitään ekat paikoilleen ja sitten siirrellään nostinta ja jatketaan maanantaina.

Julkisivurappaus tulevalle kesälle

Kun yksi lämmityskausi on takana, voidaan talo rapata tänä kesänä jo ulkoa päinkin. Ollaan viime viikkojen aikana pyydetty tarjouksia julkisivurappauksesta ja huomattu että hintaerot on huikeita. Osa hintaerosta selittyy erilaisilla materiaaleilla, mutta varmasti vaikuttaa myös tämän hetken tilanne rakennusmarkkinoilla. Nyt taitaa saada parhaimmassa tapauksessa aika hyvällä alella rappauksen. Hinnasta olisikin mukava tinkiä, mutta ei laadusta.

Joka tapauksessa ollaan käytännössä päätetty rappari. Ihan kohtuuhinnalla saadaan talo talon näköiseksi. Eikä käden jäljessä pitäisi olla valittamista, muutamaa referenssikohdetta ollaan käyty katsomassa. Nyt vain pitäisi osata päättää laitetaanko ruisku- vai hiertopintaa. Jälkimmäinen vaihtoehto vähän kalliimpi, mutta pitkässä juoksussa ilmeisesti vähän kiitollisempi vaihtoehto. Lisäksi hiertopinta tehdään telineiltä eikä henkilönostimilta, joten samassa yhteydessä on helpompi laittaa ikkunapellit ja vikat räystäslaudat paikoilleen.

Seuraavaksi pitäisikin löytää aikaa ennen rappausta tehtäville pohjatöille. Me kun tähdätään siihen, että rappari pääsisi töihin siksi aikaa kun ollaan itse reissussa.