Karmeja ja pokia

Jatkettiin ikkunoitten passailua paikoilleen. Miisu ehti ikkuna-asennusten välissä hioa myös portaikkoa pintatasoitusta varten.

Kellaria lukuun ottamatta kaikki helpot ikkunat on paikoillaan - samoin isot normaalit lasit. Sen sijaan porraskäytävän jätti-ikkuna odottelee vielä lasien nostoon vähän lisää apuvoimia. Karmi sen sijaan on jo ruuvattu kiinni.

Ovet ja ovienpielien lasit on niin ikään asentamatta. Parvekkeen ovea ei oikein voi laittaakaan paikoilleen ilman telineitä - eli itse parveketta. Sen verran on painoa lasiovessa, joka pitää nostaa saranoilleen ulkopuolelta päin.

Ja pääsisäänkäynnin ja khh:n ovien kanssa oli muita ongelmia: laatu ei oikein ole sitä mitä pitäisi. Ovien metalliset "koristelistat" kupruilee ja repsottaa jo valmiiksi. No onhan tähän jo totuttu, että rakennustarvikkeiden laatu on joka puolella hinnasta riippumatta alle arvostelun. Jos joka virheestä pitäisi meteliä ei mitään muuta vuoden aikana olisi joutanutkaan tehdä kuin reklamoida.

Ikkunoita seinälle

Pari lasia ja karmia oli asennettu jo viime viikon lopulla ikään kuin malliksi. Mutta vasta maanantaista alkaen kun isä tuli avuksi, aloitettiin ikkuna-asennus ihan tosi mielellä.

Kahdessa päivässä on passattu määrällisesti noin puolet ikkunoista paikoilleen. Tosin kaikki isot lasit ovat jo asennettuina lukuunottamatta porraskäytävän ikkunaa ja parvekkeen ovea. Muut jäljellä olevat ovat pikkuikkunoita, jotka vievät kyllä aikaa, mutta ovat kevyitä liikutella.

Kellaria ei varmaan vielä lasitetakaan kun tila on sen verran kostea ennen kuin saadaan lämmöt päälle.

Porakaivon putkitus

Maalämpökaivon poraukseen meni aamupäivällä vielä tovi. Päästiin kuin päästiinkin yhdellä porauksella tavoitemittaan eli noin 115 metriin.

Kun pora oli jatkokankineen saatu syvyyksistä ujutettiin reikään saman tien maalämmön keruuputkistot.

Porareitten häärätessä pihalla pistettiin Miran kanssa jälleen yksi iso karmi paikoilleen. Ja kun vieras työvoima saatiin tontilta, niin häippästiin itse Kaitalammelle piknikille ja uimaan.

Maalämpökaivo ja eka ikkuna

Porarit aloittivat puolen päivän jälkeen maalämpökaivon järsimisen. Ihan ei homma valmistunut tämän päivän nimiin. 117 metristä kymmenkunta jäi huomisaamulle, samoin putkistojen asentaminen.

Päästiin kuitenkin yhdellä porauksella. Uhkana oli, että vettä tulee vastaan noin 60 metrissä niin paljon, että pakko tehdä toinen samanlainen rööri viereen. Veden määrä pysyi kuitenkin hallinnassa ja vaikka poraus hidastui niin pystyttiin jatkamaan.

Vesikerroksen lisäksi haastetta oli yläpihan vähäisissä tiloissa. Aika sompaaminen oli porauskaluston saamisessa paikoilleen kun telakone piti kääntää ja vääntää melkein kuistille - ja väistellä samalla sadevesikaivoja ja salaojien tarkastusputkia.

Eka ikkunakin saatiin passattua paikoilleen. Pekka kävi näyttämässä karmiasennukselle mallia ja illalla uskaltauduttiin virittelemään toista ikkunaa jo kaksin Miisun kanssa.

Ikkunatoimitus

Ikkunat saatiin tontille ja sitten ihmeteltiinkin puoli päivää miten ne keploteltais sisätiloihin. Isoimmista alotettiin Pekan kanssa ja Mönkkösen lainahihnoilla raahattiin poka kerrallaan sisälle. Todettiin että lämpölasit sitten painaa!

Välillä käytiin syömässä kuhaa kummityttö-Maijan terassilla ja palattiin nostelemaan vielä yksi lavallinen ikkunoita Miisun kanssa ylös. Pienet ruudut jaksettiinkin hyvin kantaa pokineen ja karmeineen.

Parilla päivällä siirtynyt maalämpökaivon poraus on sitten ilmeisesti huomenna. Tänään toivat sentään porauspölykontin paikalle.

Vieraita ja laattakaupoilla

Vieraat pelasti tämän päivän. Kesäretkillään poikkesivat tontille niin Jonnan ja Markon porukka kuin Piisilätkin. Turistiin pitkä tovi ja esiteltiin katosta kellariin koko pytinki - ja syötiin tuliaiskirsikoita.

Muutoin ei oikein saatu mitään aikaiseksi. Illalla hiottii vähän kellarin seiniä ja portaikon ekaa tasoituskerrosta. Mutta melkein koko päivä ravattiin laattaliikkeissä. Lattialaatat aiheuttaa harmaita hiuksia. Mutta pikku hiljaa alkaa selvitä mitä halutaan. Enää tarvitsee vain voittaa lotossa.

Ikkunoita odotellessa

Ikkunatoimitus pitäisi tulla torstaina. Apukarmit saatiin isän avustuksella valmiiksi viikonloppuna, joten tulkoote vaan. Heti yritetään päästä asennusten kimppuun.

Tässä välissä on yritetty saada jotain muutakin aikaseksi. Yksi väliseinä on muurattu, tasoituksia jatkettu portaikossa ja teknisessä tilassa ja kaikki sisäseinät on käyty tasoitusta silmällä pitäen läpi betonihiomakoneella.

Tekninen tila pitää vielä kerran hioa ja sitten voisikin vetää talon ensimmäisen maalikerroksen pintaan!

Ikkunanpielien jyrsintää

Jatkettiin apukarmien upotusta toisesta kerroksesta. Osa ikkunoista rajoittui normaalien eps-harkkojen sijaan polyuretaaniharkkoihin, mihin oli huomattavasti työläämpää jyrsiä uria lankuille.

Mittailtiin ja suunniteltiin välillä myös portaikkoa. Kait se pitää pyytää tarjous joistain valmisportaistakin, mutta visio omatekoisista alkaa olla valmista kauraa. Ei kun Akulta mitoitus ja nikertämään.

Linda ja Simo poikkesivat tarkastamassa työmaan. Muuten olisi pistetty herrasväki töihin tai ainakin esitelty konesaumakattopeltejä, mutta tulevalla äidillä on laskettu aika maanantaina, joten jutusteltiin vain sivistyneesti.

Apukarmit

Upotettiin koko päivä kestopuulankkuja apukarmeiksi ikkunanpieliin. Kevytsoraharkossa kun on eriste keskellä kiveä, ei siihen voi ilman puista apukarmia kiinnittää ikkunoita.

Ensimmäisen kerroksen ikkuna- ja oviaukot saatiin valmiiksi. Huomiseksi jäi kakkoskerros ja kellari. Pikkuikkunoiden kohdalla ei olla vielä päätetty laitetaanko apukarmeja lainkaan. Periaatteessa pienet ruudut voisi kiinnittää pelkällä polyuretaanilla.

Apukarmit asennetaan vain sivuille, mutta isoissa ikkunoissa kiinnitys pitää tehdä myös ala- ja yläkarmista. Ikkunan yläpuolelle ei tosin voi upottaa mitään palkkiharkon takia. Yläpuolinen kiinnitys pitää tehdä kait ihan proppaamalla.

Näiltä näkymin Skaalan toimitus on ensi viikon torstaina. Hyvin ehditään tehdä valmistelut sitä ennen, niin että saman tien päästään lyömään laseja paikoilleen.

Pirun hienoa konesaumapeltiä

Oltiin pidennetyllä viikonloppulomalla ja kun palattiin Lammilta, Vaasasta, Vimpelistä, Oulusta ja Tampereelta, oli kattopellitys edennyt vauhdilla. Peltityö Someroja tekee meille vanhanajan kunnon konesaumapeltikaton. Pinnoitettua peltiä käyttämällä saadaan vielä valmista pintaa kerralla, eikä tarvitse odottaa viittä vuotta että pääsee maalaamaan katteen.

Arhipanpolun puoleinen lape oli muutaman työpäivän jälkeen jo valmis, ja tänään oltiin Timon apuna siirtämässä telineitä pohjoisen seinälle, mistä homma jatkui saman tien. Nyt tosin kattotöihin tulee parin viikon breikki, kun peltiseppä suuntaa Kiinan maalle.

Aivan erinomaista jälkeä näyttää syntyvän. Ainakin toistaiseksi ollaan erittäin tyytyväisiä, että vaihdettiin Priiman talopakettiin kuulunut Ruukin Classic "aitoon" peltikatteeseen, vaikka siitä toki lisäkuluja tuleekin. Rakennesuunnittelijammekin suositteli konesaumakattoa lämpimästi. Sen pitäisi olla kaikin puolin tiiviimpi ja varmempi kuin profiilipeltikate, eritoten läpivientien kohdalla.

Peltisepät paikalle

Jatkettiin Pekan avustuksella tasoitustöitä kellarissa, tekninen tila loppuun ja portaikko alkuun. Hiottiin lisää pintaa tasoitusvalmiiksi betonihiomakoneella ja käytiin viemässä yksi jätekuorma Konalan sorttiasemalle.

Peltisepät toivat aamusta alkaen tavaroitaan tontille ja pystyttivät pohjoisen seinustan telineet valmiiksi. Maanantaina alkaa konesaumaus!

Hiontaa ja rälläköintiä

Pölyisillä hommilla jatkettiin kun hiottiin koneella portaikon seiniä tasoituskuntoon ja fiksattiin oviaukot lattiatason korkoon. Takkasydänkin saatiin tontille. Hilattiin tiilikärryillä neljään pekkaan (tai yhteen Pekkaan, Teemuun, Miraan ja Janneen) 220 kilon mötikkä sisätiloihin.

Ekat tasoitukset

Pekalta ollut lainassa betonihiomakone, jolla jyrsitty kellarin lattioista (lukuunottamatta askarteluhuone) betoniliimakerros pois. Näin pääsee lattian rakennekosteus tasaantumaan ja lopullisesti kuivamaan.

Myös seinille näytettiin ennen tasoitusta konetta niin ei tarvinnut hiomakiven kanssa ruveta rehkimään. Eilen päästiin myös tasoitetöissä alulle teknisen tilan osalta.

Tänään hiottiin porraskäytävän seiniä. Kerrosten väliset betonimuotitukset oli vähän levähtänyt, joten niissä oli suurin hiomistyö. Käytiin myös läpi ikkunasmyygit, naputeltiin laastikokkareet irti ja sipaistiin betonihiomakoneella. Vaikka kone on imurissa kiinni on betonipöly narskunut hampaissa pari päivää...

Lattiat umpeen

Lattiamiehet viettivät päivän talolla ja saivat pintavalun valmiiksi molemmissa kerroksissa. Kun varattu kymmenen kuutiota massaa riitti, niin valettiin samalla takan pohja ja antura parvekkeen tolppien pilareille.

Huomenna aamusta käydään kastelemassa pinta ja peitetään lattiat muovilla. Sitten saakin pari viikkoa kuivua rauhassa muovitettuna.

Meri, Joni ja Miisu aloittivat lavettien purkamisprojektin. Kertakäyttölavat on oikein hyvää polttopuumateriaalia, ja kunhan peltikatto saadaan päälle aletaan lämmittää ja kuivattaa kellaria polttamalla puita pesässä. Eli siis jokin tulisija pitäisi löytää.

Vikat näperrykset ennen valua - ja vauvavieras

Lattialämmityksputkistot saatiin asennettua tänään valmiiksi ja huomista valua varten alkaa olla kaikki valmista. Vähän korjattiin lattiakaivon korkoa vielä ja varmistettiin, että kaikki raudoitusverkot ovat taatusti valupinnan alapuolella.

Kuraa pitäisi putkistojen päälle mahtua noin kaksi senttiä. Valun paksuus on noin 8 cm. Tosin ontelolaattojen esijännitys vaikuttaa niin että ohuimmillaan laatta on vain reilu 7 senttinen ja laataston reunoilla noin 8,5 cm. Kun valukorokkeilla verkkoja on nostettu tuuman verran, verkot vievät pahimmillaan kolmekin senttiä limityskohdissaan ja putkien halkaisija on 16 milliä, on passaaminen tehtävä ihan oikeasti huolella.

Aamulla Timpan kanssa käytiin läpi kellarin ilmanvaihtokanavien paikat ja materiaalit. Tein saman tien tarvikelistan ja pistin tarjouspyynnöt menemään.

Uusia vieraita eksyi myös tontille. Otto ja Helmi (9 kk) kävivät tsekkaamassa, että talosta tulee kelvollinen.